Post

Čoahkkáigeassu raporttas «Olmmošvuoigatvuođalaš suddjen sisabahkkemiidda sámi guovlluin»

Rievttalaš suodjaleapmi luonddumeassamiid vuostá álbmotrievtti ja Norgga rievtti vuođul ii leat doarvái nanus eastadit ahte ain ođđa guovlluide váikkuhit huksemat. Dálá suodjalemiin livčče gal vel eanet sámi guovllut manahuvvon eará adnui. Dán raporta fáddán lea eamiálbmogiid ja unnitčearddaid suodjaleapmi luonddumeassamiid vuostá, nu movt dát suodjaleapmi lea čállojuvvon olmmošvuoigatvuođaide. Čuolmmat ja gáržžideamit Miehtá máilmmi vuortnuhuvvojit álgoálbmogat. […]

Post

Tjoahkkájgæsos rappårtås «Almasjrievtesvuodalasj suodjalibme luonndobiejsstemij vuosstij sáme guovlojn»

Rievtugis suodjalibme luonndobiejsstemij vuosstij álmmukriektá ja Vuona riektá vuodon, ij la nuoges nanos hieredittjat ájn ådå guovlo vájkkuduvvi biggimijs. Dálásj suodjalimijn lulun gal vil ienep sáme guovlo láhppum. Iemeálmmugij ja unneplåhkoálmmugij suodjalibme  luonndobiejsstemij vuosstij, dagu dát suodjalibme l tjáleduvvam almasjrievtesvuodajda, la dán diedádusá tiebmán. Tjuolma ja ráddjidime Væráldav miehtáj duolmoduvvi álggoálmmuga. Sijá árbbedábálasj duobddága li […]

Meldemmer av rådgivende utvalg i møte rundt et bord
Post

NIM ráđđeaddi lávdegoddi ohca láhtuid geat dovdet sámi áššiid

Norgga olmmošvuoigatvuohtaásahus (NIM) galgá nammadit ođđa láhtuid min ráđđeaddi lávdegoddái. Mii ohcat čeahpes olbmo gii berošta sámiid olmmošvuoigatvuođain, dovdá ja lea gelbbolašvuohta sámi áššiin, gii sáhtašii leat láhttun min ráđđeaddi lávdegottis.

Geillavahkku
Post

Lihkku giellavahkkuin!

Dán vahkku lea sámi giellavahkku. Dainna áigot čájehit ja loktet sámegielaid. Giella ii leat dušše gulahallan- , ovttasbargo-, ovdánahttin- ja sosiála ovttasdoaibmanreaidu, giella ovddasta maid identitehta, kultuvrra, historjjá, árbevieruid ja muittuid.

Post

Seminára: Bieggofápmohuksen, ruvkedoaimmat ja boazodoallu

NIM ja Vásttolaš ealáhuseallima oktavuođadoalli lágidit seminára Kárášjogas, digaštallat álgoálbmotvuoigatvuođaid ja ealáhusovdánahttima sámi vuolggasajis, earenoamážiid boazodoallu ja bieggafápmohuksen ja boazodoallu ja ruvkedoaimmat.

Raportat

Veahkaválddálašvuohta ja illasteapmi sámi servodagain

Raporttas lea mihttun dárkileappot čielggadit eiseválddiid olmmošvuoigatvuođalaš geatnegasvuođaid eastadit, hehttet ja dutkat veahkaválddálašvuođa ja illastemiid gos gillájeaddji lea sápmelaš. Raporta geahččala maid čilget dálá dilálašvuođa – mii hehtte sámi gillájeaddji oažžumis doarvái veahki, ja makkár doaibmabijuid leat eiseválddit álggahan? Mii cuiggodit heajos beliid das movt stáhta áimmahuššá iežas sihkkarastingeatnegasvuođa, ja ovddidit ávžžuhusaid movt dat sáhttá buoriduvvot.