Kanárialoddi ruvkkes - sámi rievttit ja dálkkádatrievdamat Norggas

Loga olles raporta eŋgelasgillii.

Globála dálkkádatroassu buktá stuora čuolmmaid main juridihkka, politihkka ja dieđalašvuohta deaivvadit. Dálkkádatrievdamat áitet olmmošvuoigatvuođaid duohtandahkama, nugo vuoigatvuohta priváhta- ja bearašeallimii, ruktui, dearvvašvuhtii ja kultuvrii. Ulbmil dáinna raporttain lea guorahallat makkár olmmošvuoigatvuođalaš suddjen sápmelaččain, geat dálkkádatrievdamiid ektui leat dego kanárialoddi ruvkkes, lea dálkkádatrievdamiid váikkuhusain Norggas. ¹

Raporta lea maid relevánta internašunála oktavuođain, danne lea čállon eŋgelasgillii. Raporta addá oppalašgeahčastaga dálkkádatdutkamis ja sámi vuoigatvuođaid ja dálkkádatrievdamiid juridihkalaš rámmain Norggas. Raporta ii leat ollislaš ja ii atte čiekŋalis ja obbalaš analysa váttisvuođas. Mii giitit berošteddjiid ja dutkiid geaiguin leat ráđđádallan ja gulahallan, sin dieđuid ja barggu ovddas.

Raportta gávdnosiid vuođul leat 2. kapihttalis soames ávžžuhusat Norgga eiseválddiide ja ealáhusaide. Mii sávvat ahte raporta buktá viidáset ságastallama fáttá birra boahtteáiggis ja ahte váikkuhivččii buoridit olmmošvuoigatvuođaid duohtandahkama.

Raportta 4. kapihttalis lea bajilgovva makkár máilmmiviidosaš doaibmabijut leat álggahuvvon vai doalahivččiimet liegganeami vuollel 1,5°C, Paris-šiehtadusa vuođul. Lea nu ahte juo 1,2°C liegganemiin gásaid luoitin, erenoamážit fossiila boaldámušaid boaldimis, dagaha negatiiva váikkuhusaid lundui ja olbmuide ja lea áittan olmmošvuoigatvuođaid ollašuhttimii. Vurdojuvvo ahte váikkuhusat šaddet vearrábun juohke liige tonna CO2-luoitima oktavuođas ja juohke temperatuvrra loktaneami oktavuođas.

Karbonabušeahtas lea vel báhcán sullii 150 miljárdda tonna CO2 maid sáhttit luoitit áibmui vai doalahit vuolabeale 1,5°C-mihtu. Otná luoitinmeriin olahit dan mihtu gaskal guovtti ja čieža jagi geahčen. Árvvoštallojuvvo ahte stáhtaid dálá politihkka geahpedit luoitimiid dagaha ahte temperatuvra loktana 3°C ovdal 2100:s. Leat dušše johtilis máilmmiviidosaš lonuheapmi, fossiila boaldámušain ođasmuvvi energiijai, mii sáhttá buktit daid luoitingeahpidemiid mat dárbbašuvvojit eastadan dihtii dálkkádatkatastrofa.

Raportta 5. kapihttalis digaštallojuvvo Norgga dálkkádatgássaid luoitin ja dálkkádatpolitihkka. Norga luoitá sullii 50 miljon tonna CO2 iežas guovllus juohke jagi ja njealjádasoassi dain boahtá oljo- ja gássabuvttadeamis. Go olju ja gása olgoriikii fievrriduvvo ja boldo, dat buktá vel 500 miljovnna tonna CO2-luoitimiid, jahkásaččat. Norga lea geahpedan sisriikkalaš luoitimiid 4,6 proseanttain 1990 rájes, muhto lea lasihan buvttadeami ja olggosfievrredeami fossiilla boaldámušaid. Norggas lei guovddáš rolla šiehtadallamiin Dubaias 2023:s, mas boađusin šattai áigumuššan sirdásit eret fossiila boaldámušain. Seammás áigu Norga ain lasihit fossiilla boaldámušaid buvttadeami ja olgoriikii fievrrideami, muhto muhtun muddui geavahit ođasmahtti energiija elektrifiseret oljo- ja gássabuvttadeami.

6. kapihttalis čoahkkáigeassit dieđalaš dutkama otná ja boahtteáiggi váikkuhusaid birra dálkkádatrievdamiin, mat soitet leat relevánttat sámi álbmogii Norggas. Dálkkádatrievdamat dagahit juo negatiiva váikkuhusaid Árktalaš guvlui, nugo alit temperatuvrrat ja fáhkka ja čáhccat borgga/arvvi, girse suddá, mearrajiekŋa jávká, muohta rievdá, garra dálkkit ja ahte ođđa nálit sirdet davvelii. Rievdamat dáhpáhuvvet leavttuin maid eat dovdda ja máhte einnostit, danne go árktalaš guovlu lieggana jođáneappot go máilbmi muđui.

Ovdamearkka dihtii lea jahkásaš gaskamearálaš temperatuvra Finnmárkku duoddariin juo loktanan 1,9°C, čakčatemperatuvrrat 2,9°C ja arvvit leat lassánan 25 proseantta. Dálvi dahje muohtaáigodat leat otnon golmmain vahkuin 1971:s rájes. Norggaábi liegganeapmi ges lassánii sullii 1,2 °C 1980`s gitta 2020 rádjái. Dát rievdadusat mielddisbuktet eanet olmmošvuoigatvuođahástalusaid sámi álbmogii ja áitet kultuvrra ja ealáhusaid nugo boazodoalu ja guolásteami, mat fas áiggi vuollái sáhttet váikkuhit sámi álbmoga dearvvašvuhtii.

Jus lieggana eanet go 1,5°C, de lassánit dat rievdamat mat váikkuhit negatiivvalaččat sámi boazodollui, guolásteapmái ja dearvvašvuhtii vel eanet. Vearrámus nuoskkidanmolssaeavttuin (RCP8.5) meroštallojuvvo ovdamearkka dihte ahte gaskamearálaš temperatuvra Finnmárkku duoddariin loktana 6,7°C, arvvit/borggat lassánit 22 proseanttain ja dálvi (muohtaáigodat) oatnu 2-3 mánuin. Árvvoštallojuvvo maid ahte dálvearvvit lassánit ja ahte šaddet 20-40 eanet beaivvit dálvvis go temperatuvra rievddada láhka 0°C ja badjel 0°C. Árvvoštallojuvvo ahte áhpetemperatuvra lassána vel eambbo, 2.2°C Barentsábi riddoguovlluin ja 1,2°C Norggaábe riddoguovlluin, njukčamánus 2015 rájes 2100 rádjái.

Sámi álbmogis leat unnán vejolašvuođat heivehit dakkár stuora rievdadusaide, erenoamážit boazodoalus. Ovdamearkka dihte sáhttá eanet lassibiebman dagahit negatiiva váikkuhusat bohcco dearvvašvuhtii ja addit stuora noađi sámi boazodolliide; eanet bargu, stuorat golut, eanet hušša ja stuorat ballu massit ealáhusa ja kultuvrra. Areálamuddemat ja sisabahkkemat sáhttet maiddái gáržžidit boazodoalu vejolašvuođa oažžut eará guohtoneatnamiid dahje heahteveahki guohtunroasuid oktavuođas.

7. kapihttalis lea bajilgovva álgoálbmogiid vuoigatvuođaid suodjaleami juridihkalaš rámmain. Raporta váldoperspektiiva lea ON siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna (SP) artihkkalat 17 ja 27. Kapihtal analysere stáhta positiiva ja negatiiva geatnegasvuođaid suodjalit sámi vuoigatvuođaid ja álgoálbmogiid vuoigatvuođa beassat oassálastit mearrádusproseassain.

8. kapihtal digaštallá stáhta olmmošvuoigatvuođalaš geatnegasvuođa suodjalit sámi álbmoga dálkkádatrievdama váikkuhusain. Dálkkádatrievdamat áitet olmmošvuoigatvuođaid duohtandahkama ja čađaheami buohkaid dáfus, muhto sáhttet dasa lassin eahpegovttolaš vugiin váikkuhit álgoálbmogiid vuoigatvuođaide SP artihkkaliid 17 ja 27 mielde. Mii analyseret ON olmmošvuoigatvuođalávdegotti práksisiid dálkkádat- ja birassuorggis vai oaidnit makkár olmmošvuoigatvuođageatnegasvuođat gustojit dán suorgái ja gávnnahit ahte Norgga eiseválddiin lea positiivvalaš geatnegasvuohta suodjalit sámi álbmoga duohta, duođalaš ja einnostahtti áitaga vuostá maid dálkkádatrievdamat buktet sin kultuvrii ja eallinláibái.

Dasto digaštallat maid eiseválddit fertejit dahkat vai ollašuhttet dán positiiva geatnegasvuođa. Vuosttažettiin mii analyseret stáhtaid vejolaš geatnegasvuođa unnidit dálkkádatgássaluoitimiid suodjalan dihtii sámi álbmoga. Vaikko ON:a olmmošvuoigatvuođakomitea ii leat hilgon ii ge duođaštan dakkár geatnegasvuođa, de geažuha dálkkádatdieđa mii otne gávdno ahte ii leat vejolaš beaktilit suodjalit sámi álbmoga vuoigatvuođaid SP artihkkaliid 17 ja 27 vuođul áiggi vuollái, jus stáhtat eai geahpit dálkkádatgássaluoitimiid 1,5 °C- mihtu ektui karbonabušeahtas. Vaikko ovtta stáhta unnideapmi luoitimin ii soaitte akto váikkuhit dálkkádatrievdamiidda stuorrát, de leat máŋga nationála duopmostuolu gávnnahan ahte juohke stáhta ferte dahkat iežas oasi vuostálastit dálkkádatrievdamiid ja suodjalit olmmošvuoigatvuođaid dakko bokte ahte luoitimiid unnidit. Kapihttalis guorahallo maid eiseválddiid geatnegasvuohta heivehit iežas doaimmaid otná dahje bissetkeahtes boahttevaš váikkuhusaide dálkkádatrievdamiin mat čuhcet sámi álbmogii. Stáhta eiseválddit fertejit mearridit ja čađahit rievttalaš ja dohkálaš heivehandoaibmabijuid suddjen dihtii sámi kultuvrra, mas doaibmabijuid válljen berre vuođđuduvvot árbevirolaš álgoálbmotmáhttui. Dasa lassin eai galgga stáhta doaibmabijut dahje áigumušat geahpedit luoitimiid ja heivehit dálkkádatrievdamiidda iešalddis leat vahágin sámi kultuvrii.

9. kapihtal deattuha stáhta geatnegasvuođa biehttalit sisabahkkemiid árbevirolaš sámi guovlluin main leat stuora vahágat ja negatiiva váikkuhusat vuoigatvuođaide SP 27. artihkkala mielde. Fovsen-duopmu Alimusrievttis lea dehálaš prejudihkka dán juridihkalaš analysii. Kapihtal čujuha maiddái Alimusrievtti cealkámuššii ahte “diliin go artihkal 27 gártá vuostálaga eará vuoigatvuođaiguin”, nu go vuoigatvuhtii dearvvaš birrasii, de ferte vuoigatvuođaid “vihkkedallat vuostálagaid ja oktii heivehit”. Loahpaloahpas ferte dát harmoniseren dáhkkot áššis áššái jus lea soabatmeahttunvuohta. Mis leat muhtin ávžžuhusat movt sáhttá eastadit dan ahte birasvuoigatvuođat ja álgoálbmogiid vuoigatvuođat šaddet vuostálaga.

10. kapihtal digaštallá oanehaččat ealáhusaid ovddasvástádusa árvvusatnit ja dohkkehit sámi vuoigatvuođaid. Rabasvuođaláhka geatnegahttá juo stuorebuš norgalaš fitnodagaid kártet ja árvvoštallat duohta ja vejolaš negatiiva váikkuhusaid olmmošvuoigatvuođaide maid fitnodat lea leat dagahan dahje sáhttá dagahit. Árvvoštallamis fertejit SP artihkkalat 17 ja 27 leat mielde, ja birasváikkuhusat main leat negatiiva váikkuhusat olmmošvuoigatvuođaide. Go EU direktiiva dohkálaš várrugasvuođa birra fitnodagaid ceavzilvuhtii (várrugasvuođadirektiiva) mearriduvvo ja fápmuibiddjo, de sullasaš ja vel lassi geatnegasvuođat gustojit stuorat fitnodagaide EO siskkobeale.

Ávžžuhusat

Sámi vuoigatvuođat leat áitojuvvon sihke dálkkádatrievdamiid geažil, ođasmahtti energiija ja minerálaroggamiid geažil sámi guovlluin. Dát duppal noađđi bidjá sámi álbmoga rašis dillái. Dutkan čájeha ahte okta deháleamos beliin dasa ahte álbmot dohkkeha politihkalaš doaibmabijuid dálkkádatgássaid luoitimiid unnideame ektui lea vásihuvvon rievttalašvuohta.² Olmmošvuoigatvuođalaš lahkoneapmi ja viiddis mearrádusproseassat mat sihkkarastet ahte guoskevaš servodagat oassálastet, sáhttet danne leat reaidun sihkkarastit legitimitehta ja demokráhtalaš doarjaga johtilis ja viiddis ruoná molsašupmái.

Eiseválddit sáhttet čađahit máŋga doaibmabiju dasa ahte sihkkarastit olmmošvuoigatvuođalaš ja rievttálaš lonuheami servvodahkii mas leat unnán luoitimat, ovdal jagi 2050, sihke Norgga dálkkádatlága mielde ja sámi álbmoga vuoigatvuođaid ektui Norgga olmmošvuoigatvuođalágas ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid mielde. Muhtun doaibmabijut maid ráđđehus evttohii boazodoalu ja energiija doaibmabidjopáhkas 2023 rájes leat lávkkit rievttes guvlui.³ Čuovvovaš ávžžuhusat leat vuođđuduvvon dán raportta bohtosiidda ja daid ulbmil lea nannet suodjaleami sámi álbmoga olmmošvuoigatvuođain dálkkádatrievdamiid dáfus.

Vuosttaš ávžžuhus: Doaibmabijut unnidandihte luoitimiid

Eiseválddit berrejit álggahit ja čađahit čiekŋalis, johtilis ja bistevaš geahpedeami sihke sisriikkalaš ja olgoriikka dálkkádatgássaluoitimiin, suodjalan dihte sámi vuoigatvuođaid kultuvrii ja dearvvašvuhtii dálkkádatrievdamiid boahttevaš váikkuhusaide.

Luoitingeahpedeamit

galggaše čuovvut ON dálkkádatpanela geahpedanmeriid ja karbonabušehttii, vai máilmmiviidosaš liegganeapmi ráddjejuvvo 1.5°C rádjai.
eai ábuhivčče leat vahágin sámi kultuvrii dahje eallinvuohkái.

Nubbi ávžžuhus: Heivehandoaibmabijut

Eiseválddit galggaše mearridit áigeguovdilis ja dohkálaš heivehandoaibmabijuid suddjen dihte sámi álbmoga vuoigatvuođa kultuvrii ja dearvvašvuhtii otnaš dahje dihto váikkuhusaid vuostá.

Heivehandoaibmabijut

galggaše lasihit dávggasvuođa areálageavaheamis ja nállehálddašeamis, ovdamearkka dihtii geahčadit láhkaásahusaid ja hálddašanvugiid mat dahket váttisin sámi boazodolliide gávdnat eará guohtunguovlluid dahje heahteveahki go lea guohtunheahtti.
galggaše vuođđuduvvot sámi máhttui.
eai ábuhivčče leat vahágin sámi kultuvrii dahje eallinvuohkái.

Goalmmát ávžžuhus: Árvvus atnit sámi rivttiid ruoná molsumis

Eiseválddit galggaše álggahit doaibmabijuid mat suodjalit sámi álbmoga vuoigatvuođaid ruoná molsašumis, maiddái SP 27. artihkkala mielde, go jurddašit ovddeš, dálá ja vejolaš boahttevaš sisabahkkemiid kumulatiiva váikkuhusaid.

Olahan dihte dán, de berrejit eiseválddit

árvvoštallat čađahit sorjjasmeahttun árvvoštallama das mo sii gieđahalle Fovsen-ášši, eastadan dihte sullasaš olmmošvuoigatvuođarihkkumiid boahtteáiggis.
mearridit nationála plána bieggafámu ovddideami várás. Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta 2019 evttohuvvon nationála rámma bieggafápmoovddi-deapmái sáhtašii adnot vuođđun das (NR 12-2019, Evttohus nationála rámma bieggafápmui).

Njealját ávžžuhus: Konsultašuvdna ja searvan

Eiseválddit berrejit sihkkarastit ahte Sámediggi ja sámi servodagat konsulterejuvvojit dálkkádatpolitihkas ja doaibmabijuid birra mat njuolga sáhttet váikkuhit sámi beroštumiide.

Jus dan galgá olahit, de galggaše eiseválddit

nu árrat govejolaš gulahallat guoskevaš olbmuiguin ulbmiliin ahte čielggadit guoská go dálkkádatdoaibmabidju sámi vuoigatvuođaide ja olahit šiehtadusa dahje ovttaoaivilvuođa.
juolludit doarvái resurssaid ja álggahit doaimmaid mat lasihit kapasitehta vai sihkkarastet sami servvodagaide beaktilis searvama proseassaide.

Viđat ávžžuhus: Ealáhusaid ja industriija ovddasvástádus doahttalit sámi rivttiid

Fitnodagat, maiddai ruvke- ja ođasmahttinsuorggis, fertejit identifiseret, eastadit ja bissehit duohta ja vejolaš negatiiva váikkuhusaid sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaide mat sin doaimmas dahje buvttadan- ja gávpeguimmiid doaimmat mielddisbuktet.

Dása gullá maid árvvoštallat

dálkkádatgássaid luoitima olmmošvuoigatvuođalaš váikkuhusaid.
vejolaš sisabahkkemiid olmmošvuoigatvuođalaš váikkuhusaidsámi guovlluin.
konsultašuvnnaid kvalitehta go namuhuvvon váikkuhusaid lea konsultereme.

Guđat ávžžuhus: Ođđa dutkan boahttevaš dálkkádatrievdamiid ja heivehanrájiid birra

Stáhta eiseválddit berrejit identifiseret gokko váilu máhttu ja oččodit eanet máhtu dasa makkár kumulatiiva váikkuhusat dálkkádatrievdamiin ja eará sisabahkkemiin leat sámi álbmogii, ulbmiliin sihkkarastit doarvái máhttovuođu dasa ahte beaktilit ja bures sáhttá árvvoštallat olmmošvuoigatvuođaid čuovvoleami ja duohtandahkama.

Ávžžuhus fátmmasta

ođđa dutkama boahtteáiggi dálkkádatriskkain ja rájiid das makkár dálkkádatrievdamiidda sámi kultuvra, eallinvuohki ja dearvvašvuohta sáhttá heivehuvvot.
sámiid árbevirolaš máhtu.

Muhtin oasit jorgaleamis leat dáhkkon goanstajierpmi (KI) vehkiin. NIM bargit leat dárkkistan jorgaleami kvalitehta. Čálus lea jorgaluvvon dárogielas ja eŋgelasgielas ja raporta váldogiella lea eŋgelasgiella.

Mii háliidit buoridit goanstajierpmi jorgaleami. Jus oainnat čoahkkáigeasus cealkagiid dahje sániid maid oaivvildat sáhtašii buorebut jorgalit, sáddes áinnas e-poasta midjiide. info@nhri.no