Dán vahkku, golggotmánu 24. beaivvis golggotmánu 30. beaivái lea sámi giellavahkku. Giellavahkku ulbmil lea čalmmustit ja loktet sámegielaid vai eambbosat ohppet sámi giela ja kultuvrra birra. Mihttun lea ahte sámegielat oidnojit ja gullojit miehta dán vahkku.
Gielas lea vuđolaš sadji juohkehačča árgabeaivvis. Gielain gulahallat, oahppat, ovttastallat ja ovdánit. Dasa lassin lea giella dehálaš oassi identitehtas, kultuvrralaš duogážis ja historjjás, ja árbevieruin ja muittuin.
Áitojuvvon gielat
97 proseanta máilmmi álbmogis hupmet ja ipmirdit njealje proseanta máilmmi 6000-7000 gielas (UNESCO dieđuid mielde). Olu gielat leat áitojuvvon, dainna lágiin ahte eai adno doarvái. Dat golbma almmolaš sámegiela Norggas leat áitojuvvon gielat. UNESCO rehkenaste davvisámegiela áitojuvvon giellan, ja julev- ja lullisámegiela fas duođalaččat áitojuvvon giellan. Danne lea dehálaš beassat oahppat sámegiela ja ahte sámegielat adnojit ja oidnojit almmolašvuođas.
Sámegielaid olmmošvuoigatvuođalaš suddjen
Sámegielat leat olmmošvuoigatvuođalaččat suddjejuvvon Vuođđolágas. Vuođđolága § 108:s boahtá ovdan ahte stáhtalaš eiseválddiin “lea geatnegasvuohta láhčit dilálašvuođaid dasa, ahte sámi álbmot sáhttá sihkkarastit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima.”. Dies leat čanastagat ON konvenšuvdnii siviila ja politihkalaš rivttiide, mas maid leat biddjon eavttut earret eará sámi gielaide.
Dasa lassin lea sámegielain suodjalus eará konvenšuvnnaid bokte maid, nugo minoritehtagiellalihtus (Eurohpá guovllu- dahje unnitlogugielaid lihttu), mii fas addá earenoamáš suodjalusa guovllu- ja minoritehtagielaide. Norga ratifiserii dan lihttu 1993:s ja davvi-, lulli- ja julevsámegiella leat definerejuvvon unnitlogugiellan Norggas. Sámegielain lea danne earenoamáš suodjalus lihttu vuođul.
Sámi giellavuoigatvuođat giellalágas, sámelágas ja oahpahuslágas
Norgga láhkavuogádagas bohtet sámi giellavuoigatvuođat ovdan máŋgga sajis. Giellalága § 5:s daddjo ahte sámegiella lea álgoálbmotgiella Norggas ja ahte sámegielas ja dárogielas lea seammá árvu. Gielat leat maid ovttadássásaččat. Sámelága 3. kapihttalis bohtet ovdan rievttit gulahallat sámegillii almmolaš orgánaiguin. Ovdamearkka dihtii sámelága § 3-2, mas biddjo geatnegasvuohta jorgalit sámegillii lágaid ja láhkaásahusaid main lea earenoamáš mearkkašupmi sámi álbmogii dahje sápmelaččaide.
Sámelága § 3-3 lea maid earenoamáš dehálaš. Das daddjo ahte sus gii váldá oktavuođa báikkálaš almmolaš orgánain sámegiela hálddašanguovllus lea riekti oažžut vástádusa sámegillii. Lea maid riekti oažžut čálalaš vástádusa sámegillii go váldá oktavuođa regionálalaš almmolaš ásahusain, omd. Stáhtahálddašeddjiin.
Sámelága 3. kapihttal addá maid viiddiduvvon rivttiid gulahallat sámegillii dearvvašvuođa- ja fuolahussurggiin ja riektevuogádagain.
Oahpahuslágas ges addojit rievttit oažžut oahpahusa sámegielas ja sámi kultuvrra birra vuođđoskuvllain ja joatkkaskuvllain. Sámegiela hálddašanguovllus lea sámi ohppiin riekti oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii maiddai eará fágain. Buot sámi mánáin vuođđo- ja joatkkaskuvllain lea riekti oažžut sámegiel` oahpahusa vaikko gos Norggas orošii.